Do you want information about skydiving in english? Check out this link!

 

Kun etsimme uusia harrastajia laskuvarjohyppäämisen pariin, tapaamme todella usein ihmisiä jotka kertovat haaveilleensa laskuvarjohyppäämisestä jo pitkään ja tulevansa vielä jonain päivänä kurssille. Itseasiassa iso osa nykyisistä laskuvarjohyppääjistä on juuri näitä ihmisiä. Ihmisiä jotka ovat jossain vaiheessa nähneet laskuvarjohyppäämistä joko videolta tai ihan livenä. Meille esitetään usein samoja kysymyksiä, ja tähän on nyt koottu vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

Kuinka korkealta ensimmäinen laskuvarjohyppy hypätään?

Normaali varjon avauskorkeus on 1000 metriä. Kilometrissä avatessa hyppääjälle jää reilusti aikaa suorittaa normaalit avauksen jälkeiset toimet, sekä aikaa reagoida mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Pakkolaukaisuhypyt hypätään siis noin kilometrin korkeudesta, ja varjo on näinollen täysin auki vain hieman hyppykorkeutta alempana. Kun kaikki asiat on tarkistettu, on aika luovia kohti laskeutumisaluetta ja nauttia mahtavista maisemista!

 

 

Miten tiedän mitä hyppylennolla ja hypyn aikana täytyy tehdä?

Laskuvarjohyppykurssilla opetellaan ensimmäiseen laskuvarjohyppyyn vaadittavat tiedot ja taidot niin perusteellisesti, että ensimmäinen hyppy voidaan suorittaa turvallisesti. Moni miettii varmasti sitä, kuinka paljon hyppääjä on ensimmäisellä hypyllä itse vastuussa tekemisistään. Hyppylennon aikana koulutettu hyppymestari huolehtii lennon aikaisesta turvallisuudesta ja varusteiden tarkastamisesta. Hyppylinjalle lennettäessä hyppymestari avaa oven ja pyytää hyppäämään juuri oikeaan aikaan. Koulutettu radiohenkilö seuraa hyppyä maasta, ja ryhtyy kertomaan navigointiohjeita hyppääjälle radiopuhelimen välityksellä. Radiopuhelin on kiinnitettynä kypärään vähintään kolmen ensimmäisen hypyn ajan. Hyppääjän tehtäväksi jää ensimmäisillä hypyillä siis lentokoneessa hyppymestarin ja varjon varassa radiohenkilön ohjeiden kuunteleminen ja noudattaminen. Varjon avautumisen jälkeen kurssilla opitun mukaan tarkastetaan varjon toimivuus, ja mikäli varjo ei lennä, tehdään varavarjotoimenpiteet. Ei kannata huolestua, sillä varavarjon käyttö on todella harvinaista, ja kaikki oppivat kyllä oikeat varavarjotoimenpiteet kurssilla.

 

Pitääkö laskuvarjo avata itse ensimmäisellä hypyllä?

Skydive Oulun laskuvarjohyppykurssi toteutetaan pakkolaukaisutekniikalla. Tämä tarkoittaa sitä, että varjo aukeaa automaattisesti lähes heti lentokoneesta hypätessä. Teknisesti tämä on toteutettu siten, että laskuvarjoreppu pysyy kiinni pienellä pinnillä. Pinni on kiinnitetty noin 3 metriä pitkään pakkolaukaisuhihnaan, joka on toisesta päästä kiinni lentokoneessa. Laskuvarjohyppääjä kiipeää lentokoneesta ulos, ja asettautuu roikkumaan koneen siipitukeen. Kun hyppääjä päästää irti, jää hihna kiinni lentokoneeseen ja laskuvarjoreppu pääsee aukeamaan. Varjo purkautuu ulos repustaan ja avautuu siten, että varjon ollessa täysin kehittynt on hyppääjä pudonnut ehkä noin 100 metriä. Alla olevalla videopätkällä näkyy esimerkkisuoritus pakkolaukaisuhypystä.

 

 

Onko laskuvarjohyppääminen kallis harrastus?

Laskuvarjohyppykurssi maksaa meillä 350 euroa. Tyypillisesti muualla suomessa pakkolaukaisukurssin hinta on yli 400 euroa. Oulun korkeakoululiikunnan sporttipassin haltijat saavat kurssin 260 eurolla. Järjestämme usein myös tarjouskampanjoita, joiden aikana kurssimaksu on vieläkin alhaisempi. Ryhmät saavat myös pyydettäessä meiltä ryhmäalennusta. Kurssin hintaan kuuluu kerhon jäsenyys, viikonlopun mittainen kurssi sekä ensimmäinen hyppy, tai halutessasi useampikin. Kurssin jälkeen kaikkien kerhon varusteiden käyttö on koko oppilasuran ajan ilmaista. Mös kaikki koulutus kuuluu kurssin hintaan. Emme peri erillistä maksua kertauskursseista tai myöhemin hyppyuralla suoritettavista kokeista.

 

Itse hyppääminen maksaa ensimmäisen hypyn jälkeen 22 euroa hypyltä, ja korkeammat oppilashypyt 28 euroa. Oppilaiden hyppyhinnat ovat hieman itsenäisten hyppääjien hintoja korkeammat, sillä hyppymestari tai vapaapudotuskouluttaja on aina mukana osana oppilassuoritusta. Kun oppilasura on ohi ja lupakirja taskussa, pienentyvät hyppyhinnat hieman.

 

Laskuvarjohyppy on oikeastaan niin edullinen tai kallis harrastus kuin sen itse haluaa olevan. Monet himohyppääjät hyppäävät kaiken vapaa-aikansa ja ylimääräiset rahansa. Rauhalliseen tahtiin etenemällä, esim. hypyn tai pari viikossa hyppäämällä kustannukset eivät kuukausitasolla nouse kovin korkealle. Oppilaan laskuvarjohyppy on aina suoritus johon kuuluu huolellinen valmistatutuminen ja harjoittelu, itse suoritus sekä suorituksen jälkeinen palaute kouluttajan kanssa. Siispä yksikin hyppysuoritus viikossa riittää monille. Mikäli oppilas haluaa edetä urallaan nopeampaa, voi tietenkin hypätä vaikka useamman kerran päivässä. Hyppäämiseen kuluvan rahamäärän voi siis itse sovittaa omalle lompakolle sopivaksi. Ensimmäiset investoinnit hyppääjälle tulevat lupakirjan hankkimisen jälkeen, jolloin omien varusteiden hankinta on ajankohtainen. Skydive Oulu tarjoaa omille tuoreille lupakirjahyppääjille mahdollisuuden käyttää kerhon varusteita veloituksetta ensimmäsen vuoden ajan, joten omia kamojakaan ei ihan heti tarvitse ryhtyä hankkimaan.

Estääkö korkean paikan kammo hyppäämisen?

Laskuvarjohypyt suoritetaan aina vähintään 800 metrin korkeudesta ja oppilaat eivät hyppää alle 1000 metristä lainkaan. Tuossa vaiheessa ollaan jo niin korkealla, että ihmisen silmä ei enää erota korkeutta kovinkaan tarkasti. Käytännössä kilometrin korkeudella lentokoneen avonaisesta ovesta tähtääminen näyttää samalta kuin karttaa katsoisi. Matalammalta suoritettavat hullutukset, kuten vaikkapa benji-hyppy, ovat huomattavasti hermoja riistävämpi kokemus korkean paikan kammoiselle. Moni on jopa kertonut päässeensä korkean paikan kammosta eroon laskuvarjohyppyharrastuksen myötä.

 

 

Entä jos varjo ei aukea?

Turvallisuus on laskuvarjourheilussa kaiken toiminnan lähtökohta. Nykyaikaiset laskuvarjot ovat erittäin varmatoimisia. Varsinkin oppilaskäyttöön tarkoitetut laskuvarjot suorastaan vastustavat kaikenlaisia vajaatoimintoja. Kaikissa laskuvarjohyppyvaljaissa on päävarjon lisäksi mukana myös varavarjo. Päävarjon voi pakata itse pienellä harjoittelulla, mutta varavarjon pakkaa aina koulutettu henkilö. Varavarjon täytyy myös määräajoin pakata uudelleen, vaikka sitä ei olisi käytetty. Varavarjon avautumista avittaa myös lukuisat eri varajärjestelmät. Ongelmatilanteessa huonosti toimiva päävarjo päästetään irti valjaista, ja niinsanottu RSL (Reserve Static Line) avaa varavarjon automaattisesti. Lisäksi oppilasvarusteissa on pakollisena lisänä AAD (Automatic Activation Device), joka avaa varavarjon automaattisesti noin 300 metrin korkeudessa mikäli hyppääjä ei itse ole avannut varjoaan tai on tapahtunut jotain muuta odottamatonta. Varavarjot on myös suunniteltu aukeamaan paremmin ja lentämään rauhallisemmin kuin päävarjot.

Pelottaako hyppääminen?

Hyppäämiseen liittyvä jännitys ja pelko ovat niin iso kokonaisuus, että ne ansaitsisivat kokonaan oman tekstinsä. Asiasta on kirjoitettu kokonaisia kirjojakin. Lyhyesti voidaan kuitenkin todeta, että kyllähän se yleensä pelottaa. Suurimmalle osalle pieni jännitys ja pelko kuitenkin ovat se harrastuksen suola. Täysin kylmähermoiset kaverit ovat harvassa, ja jokaista varmasti jännittää jonkin verran aina. Hyppyä ennen kehittyvä jännitys laukeaa hypyn aikana ja sen jälkeen erittäin tyydyttävänä adrenaliinin ja endorfiinien ilotulituksena joka on kaken sen jännittämisen arvoinen kokemus.

 

Laskuvarjohyppy on harrastuksena jatkuvaa itsensä voittamista ja omien pelkojen kohtaamista. Itse hyppysuoritus on aina tilanne, joka vaatii keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Suorituksen aikana kaikki arkihuolet unohtuvat taatusti, ja hypyn jälkeinen hyvä olo kestää monilla vielä seuraavaan päivään asti. Jos pelko tuntuu ylitsepääsemättömältä kannattaa keskustella kokeneiden hyppääjien kanssa. He kertovat mielellään niistä keinoista, millä omaa pelkoa ja jännitystä voi hallita.

 

Kaiken kaikkiaan hyppääminen on jännittävä ja jopa hieman pelottava harrastus. Mikään ei kuitenkaan voita sitä tunnetta joka valtaa hyppääjän sen jälkeen kun on ensin selättänyt pelkonsa, keskittynyt suoritukseen ja antanut tilanteen viedä mukanaan.

 

Miten pääsen mukaan?

Laskuvarjohyppyharrastus alkaa hyppykurssista. Kurssin aikana tutustutaan varusteiden toimintaperiaatteisiin, harjoitellaan toimimista hyppylennolla ja varjon varassa sekä iskostetaan oikeat ja turvalliset varavarjon käyttötoimenpiteet selkäytimeen. Skydive Oulu järjestää laskuvarjohyppykursseja kuukausittain, ruuhkakuukausina parikin kertaa kuussa. Kurssimme kesto on aina perjantai-illasta sunnuntaipäivään, ja perjantaina aloittaneet pääsevät sunnuntaina hyppäämään. Suurin kynnys harrastuksen aloittamiselle on monesti kurssille ilmoittautuminen. Nyt ilmoittautuminen on tehty helpoksi, lomake on nimittäin ovelasti sijoitettu heti tämän tekstin perään! Kannattaa ilmoittaa lisätietokenttään, mikäli taskusta löytyy Oulun Korkeakoululiikunnan sporttipassi, sillä nimittäin saa vielä hetken aikaa kurssin huokeaan 220 euron hintaan. Kannattaa myös mainita mikäli olet liikuntakeskus Hukan jäsen, sillä toimimme lämpimässä symbioosissa Hukan kanssa, ja Hukan jäsenet saavat myös alennusta kurssistamme. Jos saat vielä houkuteltua kavereita mukaan, voimme sopia kanssanne ryhmäalennuksesta!

 

Skydive Oulu on nuorekas kerho, jossa toiminta ei rajoitu pelkkään hyppäämiseen. Kerhotalomme on hyvin varusteltu ja meillä on esim. puulämmitteinen sauna sekä takka, joten hyppypäivän jälkeen jäämmme usein kerholle viettämään iltaa saunomisen ja nuotiolla istumisen merkeissä. Toivotamme mielellämme uudet harrastajat mukaan joukkoomme. Ei muuta kun nimeä alle ja nähdään kurssilla! Seuraava kurssi alkaa 10.6.2016. Jäikö joku asia vielä askarruttamaan? Heitä kysymystä vaikka tekstin alle tai facebookkiin kommenttina, niin vastaamme mielellämme!

Ilmoittautumislomake






Nimi *
Sähköpostiosoite *
Puhelinnumero *
Kurssin ajankohta *
Lisätietoja (Kerro jos sinulla on lahjakortti tai jos olet
oikeutettu alennukseen vaikkapa sporttipassilla)

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *